Kun Arabian Lawrence tapasi Miika Nousiaisen

Töistä tullessani minua odotti kotona ihana näky: hiekkaerämaa, jota myös eteiseksi kutsutaan, oli vaihtunut Fuktisol-levyyn! Heti helpotti työtympäännys. Hiekan sijaan jatkossa leviävät siis pienet sähköisinä joka paikkaan tarttuvat pylpyrät. Noh, on se parannusta kuiteskin, vähemmän tarvitsee imuroida (ihan niin kuin olisi imuroitu tähänkään asti kovin usein, hm hmm...) ja suihkusta ei tarvi hypätä suoraan kumisaappaisiin. Mikä siinä onkin, että sitä hiekkaa löytyy sitten ihan joka paikasta. Sängystäkin, vaikka se on piharakennnuksessa!

Eniten sitä hiekkaerämaan muuntautumista on hidastanut tuo sitkeä uunintyvi. Melkoisia kivenmollukoitakin olivat aikanaan siihen muuranneet, mutta onneksi isäntä sai sen kuitenkin kutistettua sopivamman kokoiseksi ilman isompia kuoppia. Tasoitetta se kyllä nieli siitä huolimatta aikamoisen määrän. Helpotuksesta purku-urakan valmistuttua huokasivat kaikki, sitä pientä kivipölyä oli joka paikassa, vaikka väliovat olivat kiinni. Koko talonväki näytti kissoja myöten Miika Nousiaiselta niinä päivinä, kun isäntä ehti työvuoroilta muuria jyryyttämään.

Näyttääkö tämä teistäkin jotenkin epätoivoiselle tässä vaiheessa? Kaikennäköistä rautaa löytyi sisästä, vissiin tukea antamassa olleet.

Urakka on valmis! Ah onnea ja autuutta tässä vaiheessa.

Tasoitetta laitettu tässä vaiheessa vielä vähän niin kuin suunnilleen sinne päin. Panee sitten lisää, jos/kun alkaa kuopat ahdistaa lattiavalun jälkeen.

Jätettiin tuommoinen reunus tuohon uuninjalustaan, niin ei niin tarkkaa työtä tarvinnut tehdä vaan sai vähän oikoa mutkia. Sitten minä kiroan sitä loppuikäni kun kerää vain pölyä tuohon. :D Jos jollakin ilveellä saisi tuon uunin vielä maalattua (saa antaa vinkkejä, mikä tarttuu galvanoituun peltiin tai miten se pitäisi esikäsitellä), niin tuon jalustan voisi rapata. Nykyinen perus pellinväri ei oikein inspaa noissa uuneissa, ja niille on toistaiseksi muinaisten vuosikymmenten vaalimisneuvosto antanut purkukiellon. Kuitenkin tuo joka uunissa näkyviin jäävä betonijalka pitäisi jotenkin saada yhteneväisemmän näköiseksi noiden uunien kanssa.

Isäntä oli tänään kantanut sitä purun- ja betonimurskeensekaista hiekkaa vielä ulos, mutta laittaessaan fuktisol-levyjä hoksannut, että pitääkin lisätä hiekkaa, jos ei halua lattiavaluun ylimääräistä viittä sentttiä lisää paksuutta. Eli taas on tehty vähän ylimääräistä hommaa. Se on tämmöstä sähläystä välillä täällä, vissiin onneksi joskus muuallakin. Nyt kun vielä joku pyyhkisi pölyt...

Hei muuten, se 2000 käyntikertaa on pamahtanut rikki! Huh huijaa, olkootkin, että seassa on omiakin lukukertoja. (Sittemmin löysin asetuksista raksi ruutuun: älä huomioi tässä selaimessa tehtyjä katseluja -kohdan. Viimeiset 1500 käyntiä on varmasti jonkun muun, sukulaisten lukemisia on vain 90%.) Pannaan ensi kerralla se arvonta pystyyn, kunhan kehittelen jonkin palkinnon, sen kun pitäisi vissiin olla postitettavissa mahdollisesti vähän kauemmaskin varmuuden vuoksi. Ilmeisesti tätä joku muukin lukee kuin äiti!

PS. Mitäs tykkäätte uudesta värimaailmasta? Kevät on hempeää aikaa! ;)