(Kevät)valoa tunnelin päässä

Nyt on kyllä emäntää laiskottanu, olipahan semmonen kirjoituspaussi! Vaan kun tuntui, ettei meillä mitään tapahdu... No van päästiinpähän sitä eteen päin välillä näissä remonttitouhuissakin. Niistä lattialämmitysputkista saatiin sitten lopulta tarjouksia, ja selkeästi eritellyn kohtuuhintaisen tarjouksen ja hyvän viestinnän ansiosta päädyimme lopulta naapurikunnan firmaan. Ihan hyväkin, että oli vähän paussia näissä talotouhuissa, isäntä sai kandiakin vaihteeksi tehtyä.

Tämän mieltä painaneen putkihomman selkiydyttyä on pihalle ilmestynyt myös ristikot valuhommia odottamaan ja lattialämmityksen syöttöputkia varten on suojaputket jyrsitty eristeeseen luikertelemaan. Lisäksi valua varten on seinille vedetty reunanauhaa, joka mahdollistaa kelluvan betonilaatan  kutistumisen ja laajenemisen rauhassa ilman vaaraa vaikkapa rikkoutuvasta kivijalasta. Tarkempia teknisiä yksityiskohtia kannattaa kysyä joltakulta muulta. :D

Reunanauhaa

Reunanauhan ja suojaputkien asennusten jälkeen pantiin loputkin eristelevyt paikoilleen ja suodatinkangasta päälle. Kun sais vielä ne itse lämmitysputket ja betonivermeet... Mietittiin ensin, että tilattaisiin betoniauto, kun kokemattomille ei ihan tuo myllättävän betonin määrä suhteellistunut. Muutamat siilot, navetat, hallit ynnä muut piiiikkuisen isomman alan lattiat valaneet isukit kuitenkin tuumasivat, ettei siinä nyt niin kauan mene, vaikka itse mylläisi betonin ja sitä paitsi tällä valumäärällä siinä voi jo jotain säästääkin. Ja onhan sillä murskeella muutakin käyttöä, että jos lavallisen eli parikymmentä tonnia mursketta tilaa, niin aina se johonkin pihasta häviää. Niin, kyllä sille varmasti käyttöä on, mutta mahtuukohan tuossa meidän pikkupihassa sitä ennen mitään tekemään. Tosin tämäkin on taas niitä asioita, ettei oikein suhteellistu, kuinka paljon tilaa se 20 tonnia oikein pihalle kipattuna vie...

Siinä se nyt betonia odottelee.

Joka tapauksessa sekä sorakuorman että putkien pitäisi nyt saapua hetkellä minä hyvänsä. Tuli kiire tilata se sorakin, ennen kuin kelirikko syö kujasta kantavuuden. Isit, veljet ja satunnainen määrä riskejä emäntäihmisiä saapuu talkoisiin viikon kuluttua, jos vain tarvikkeet ovat paikalla. Säpinöitä odotellessa ehti jo ulko-ovikin vaihtua, mutta siitä lisää seuraavalla kerralla. Mahtavaa viikonloppua kaikille!

Mateleva maaliskuu

Hohhoijaa. Eipä oikein remontti etene eikä muutakaan tapahdu. Remppahommissa seuraava askel olisi lattialämmitysputkiston asennus ja valuhommat. Ne on tarkoitus tehdä itse, mutta kuten viimeksi mainitsin, totesimme kuitenkin tarvitsevamme vähän suunnitteluapua ja tarvikelistan. Myös koeponnistus eli eräänlainen putkiston rasitustesti tulisi asennuksen jälkeen tehdä ja siinä tarvitaan ammattimies. Isäntä on parista paikkaa kysellyt tarjouksia tarvikkeista ja ammattiavusta, mutta ei ole vastauksia kuulunut! Ihmettelen tässä, että noinkohan ne osaavat meillä päin sähköpostia ja yhteydenottokaavakkeita lukea ollenkaan. Yhden firman kanssa ollaan jo vähän enempikin oltu juttusilla, mutta sieltä tuli tarjous vain osasta tarvikkeita, ei kuulema kaikkia saaneet samasta paikkaa. Nyt on vallinnut syvä hiljaisuus kun isäntä kyseli hintoja lopuille materiaaleille sekä työlle. Minulla on semmoinen kiltti mies, pelkää jo, että hän oli liian vaativa asiakas ja pelästytti poloiset putkimiehet. :D

Hirveän vaikeaa tämä remontointi, tai siis nämä odotteluvaiheet. Minulla on nimittäin ihan kauhea sisustusvimma. Netti ja kirpparit olisivat pullollaan kaikkia rintamiestaloon sopivia huonekaluihanuuksia, vaikka meinaa entisiäkin olla liikaa... Ikealaiset roviolle ja kokopuuta tilalle mahtaa olla motto muutamat seuraavat vuodet. Keittiössä puuhatessa käy joka kerta mielessä, kuinka mukavaa olisi saada itselle sopiviksi suunnitellut kaapit, nyt on joka kerta kakkuvuoat ynnä muut hukassa, kun tuo nurkkakaappi nielaisee ne syövereihinsä. Eli kaikenlaisia parannuskohteita löytyy, ainakin jos minulta kysytään. Onneksi voipi aina välillä hipasta kyläilemään sukulaisten tykö. Kummitytön kävelyharjoituksia seuratessa unohtaa hetkeksi remonttihaaveiden ja huonon työtilanteen heikon yhteensopivuuden ja pääsee irti siitä sisustusvimmasta. Etenkin, kun katsoo vierestä samaisen tytöntyllerön sormiruokailua. Mielessä on myös sohvani kunto sen kerran jäljiltä, kun 3 v. isosiskonsa toimi koemaistajana äitinsä ja minun suklaakonvehtikokeiluissa.

Äksöniä odotellessa olen sen verran saanut kevätauringosta virtaa, että kylätalolta adoptoitu peikonlehti sai uudet mullat. Myös kaupasta ostettu santtu (eli ovatkos nämä nyt paavalinkukkia/saintpaulioita) sai violettien kukkiensa vastapainoksi retronvärisen keltaisen ruukun. Vielä kun saisi kesäkukkien ym siemenet esikasvatukseen. Alkaa olla jo kiire! Välillä on pitänyt pitää perinnöstä huolta, eli toimia työnjohtajana isän ja pikkuveikan harvennustyömaalla. ;) Melko tyranki olen, valmiille nuotiotulille menin makkaranpaistoon. Itse olen moottorisahan kanssa aivan onneton, olen sitten klapikoneen äärellä rankoja nostelemassa kunhan se aika tulee. Mutta noihin työnjohto/suunnittelupuolen hommiin löytyy ihan koulutuskin!

Kevätauringossa nämäkin männyt näyttävät ihan hyviltä. Ei pidä liian tarkkaan katsoa.

Kevättä rinnassa

Terveisiä sairastuvalta. Oli jotain harvinaisempaa sorttia olevia flunssapöpöjä liikenteessä, sillä ensimmäistä kertaa varmaan kuuteen vuoteen myös minulla nostaa lämpöä. Puhutaan aina siitä miesflunssasta, mutta kyllä se meillä on niin päin, että mies tekisi remonttia varmaan vaikka kuumetta olisi, rouva sen sijaan huutelee sohvan pohjalta pienessä kurkkukivussa kuin Aina Inkeri Ankeinen konsanaan. Noh, sentään kuumeessa ei isäntä remonttia tee, mutta loput Fuktisolit ovat nyt paikoillaan. Seuraavaksi pitäisi koverrella niihin eristelevyihin urat, jotta lattialämmitysputket saadaan kohdilleen makkarin ja olohuoneen väliltä. Suunnitelma ja tarvikelistakin lattialämmitykselle tarvittaisiin, mutta ei ole vielä niistä kuulunut mitään lupauksista huolimatta. Porasimme lämmitysputkien läpivientiä varten kivijalkaan reijät jo aiemmin, minullakin oli hirveän vastuullinen rooli betonin kastelijana. ;)

Ideana on yhdistää nykyiset makuuhuone ja olohuone yhdeksi isoksi olohuoneeksi ja ennen pitkää rakentaa yläkerta ja sinne makuuhuoneet. Näin saadaan sitä paljon perään kuulutettua tilaa tänne, minussa on vähän pohjalaisverta ja iso ego enkä loputtomiin ihan pikku huusholliin mahdu. No ei nyt niinkään, mutta olemme aika sosiaalista sakkia, kuten talon entinen omistaja huomasi muuttopäivänä. Yhtäkkiä oli piha täynnä autoja ja muutama muksu jaloissa. Meillä on tapana lähinnä miehen sisarusten kanssa kokoontua minne suinkin sovitaan ja yleensä sitä tilaa on löytynyt hänen siskonsa luota. Mukava olisi välillä vastaemännöidä! Näin ollen sitä oleskelu- ja majoitustilaa tarvitaan. Ja iso keittiö, sillä kokoontumisiin kuuluu usein hyvä ruoka!

Aina ei kuitenkaan jaksa olla sosiaalinen, siksi on mainio juttu, että meiltä löytyy käytännössä kotiovelta lenkki- ja hiihtomaastot. Ladulle on pikkuisen matkaa, olisiko pari-kolme kilometriä nyt, kun Tervareitistö on ajettu latukoneella. Ladulle minua ei saa enkä edes monoja omista, mutta maanantaina kävin pitkästä aikaa ulkoiluttamassa metsäsuksiani ja hiihtelin pitkin naapureiden peltoja. Keli oli niin mahtavan aurinkoinen ja keväinenkin, että tämmöisellä sohvaperunallakaan ollut oikein muita vaihtoehtoja sisäisen palon edessä. Auringon puolella olikin erinomainen hankikanto ja sopivasti vähän uutta lunta päällä niin, että metsäsuksella syntyi hyvä luomulatu. Varjon puolella sen sijaan hanki upotti ja kolmasosa hiihtolenkistäni muistuttikin enemmän lumikenkäilyä. Vanhastaan kouluhiihtoa kammoavana syytänkin hivenen venähtänyttä ja äkkiseltään erittäin hikistä hiihtolenkkiäni tästä flunssanpoikasesta. Teletapit sanovat kuitenkin: "Uudestaan!"

Pettävän idyllistä. Pitää kyllä tampata itselle uusi latu, kunhan happi kulkee taas.

Saapa nähdä, millaiset hiihtokelit ensi viikolla on, nyt on toista päivää niin lauha, että lumet tippuivat katolta ja taivaalta tulee pelkkää märkää räntää kinttaan kokoisina hiutaleina. Hyvä keli sisähommille ja sisustusunelmille siis. Mukavia sisustuskuvia olen katsellut mm. Pilviraitti-blogista ja käytännöllisempiä neuvoja rintamamiestalojen tee-se-itse -miehille ja -naisille löytyy täältä. Keväistä maaliskuuta!