Että mitäkä

Rintamamiestalon remontointia huvin vuoksi ja tarpeeseen, välillä huvi tuntuu työltä. Pipo kireällä tätä rajausta ei ole kuitenkaan tehty, joskus huvittaa kirjoittaa vaaleanpunaisista leivoksista ja kissanpennuista. Onhan ne söpömpiä kuin joku talo.

perjantai 2. maaliskuuta 2018

Kevätmielellä

Heissan! Vaikka niin sanotusti joutilaana olenkin, on blogia tullut viime aikoina pahasti laiminlyötyä. Lisääntyvä valo saa pirttihirmussa aikaan kevätintoa, joka on tänä vuonna kohdistunut etenkin kaikenlaiseen vihertävään. Maalauskankaalle syntyi Kroatian reissua muistellessa muotokuva Lomalainen ja sen jälkeen kankaalle on alkanut tulla vihreän sävyjä sinnekin. Kun kädet eivät ole maalissa, kynsien alla on multaa. Lisäksi on tullut puuhasteltua langan ja askartelujen parissa, niinpä kaikenlainen luomisen tuska on siirtynyt blogin sijaan muihin harrasteisiin.

Alkoivat edelliset taulupohjat olla kovasti käytetyn näköisiä, niinpä teimme eräänä lauantaina äitin kanssa lisää kiilakehyspohjia. Tarkempi työnkuvaus vaihekuvineen täältä. Kiilakehysten kokoaminen on lähes millintarkkaa puuhaa, niinpä vasaran ohella viuhui mittanauha. Osa pohjista gessottiin mustalla ja osa valkoisella. Aloittelin kuvataidekurssilla edellisellä tunnilla sademetsän hämyisiä tunnelmia mustalle pohjalle.

Äitykkä mittailee, passaako ristimitta jo.
Multahommat lähtivät käyntiin puolivahingossa. Kaupasta kantautuu kaikennäköisiä eksoottisiakin hevi-tuotteita kotiin, mitkä olisivat osa ihan hauskannäköisiä kasvatettaviakin. Pistin avokadon kiviä pari sekä inkiväärin juuren kokeeksi purkkiin kasvamaan puutarha.netin vinkkejä hyödyntäen. Avokadoista ei näy muutaman viikon odottelun jälkeen vielä mitään, mutta inkiväärissä on kaksi komeaa piippaa ja lehtiä on tällä viikolla auennut. Lisäksi samaan aikaan laitetut appelsiinin siemenet homehtuivat purkkiinsa, mutta mandariinissa olin tänään huomaavinani itämisen merkkejä.

Valkosipulikin oli alkanut itää pöydällä, usempi kynsi pukkasi jo vihreää, ja tökin nekin itupotteihin kasvamaan. Nopeasti ne puskivat juuret läpi poteista, ja paremman paikan puutteessa istutin ne sisäviljelyyn pesuvateihin. Yhteen pesuvatiin sopi mielestäni mukavasti oleilemaan viisi kynttä, pottien koko vähän rajoittaa tunkemasta liikaa kynsiä yhteen vatiin. Valkosipulini olivat espanjalaista tuontikamaa, saapa nähdä, mitä niistä tulee. Nyt näyttää ihan hyvältä! Jo aiemmin joulukuussa otin kotimaisista omenista siemeniä talteen parista eri lajikkeesta. Totesin kylmäkäsittelyn onnistuneeksi, kun minigrip-pussissa jääkaapissa pitämäni siemenet alkoivat puskea ituja. Niitäkin pistelin itupotteihin odottelemaan parempia ruukkuja.

Suutarin lapsella on sentään tohvelit kun sai inkiväärin kasvamaan.
Pituutta tullut kuvan oton jälkeen jo kymmenkunta senttiä lisää.

Eilen bongasin kaupasta sieviä kesäisen kukkaisia lautasliinoja. Ne innostivat korttiaskarteluun. Kuvasin jo joulukortteja tehdessä vähän vaihekuvia, kuinka paperiservettejä voi tuorekelmun avulla liimata korttipohjiin tasaiseksi pinnaksi, mutta ei ole oikein ollut sopivaa väliä jakaa ohjetta. Tekniikka on aika ylivoimainen ohuiden servettikuvien siirtämiseksi kortteihin. Lopputulemana korttipohja näyttää jotakuinkin näiltä:


Kukkakortithan sopivat vaikka synttärisankarille, pääsiäistervehdykseen tai äitienpäivään. Servettikuvioituun korttipohjaan tarvitset
  • sieviä lautasliinoja tai servettejä kortin koon mukaan
  • kartonkia tai valmiita, yksivärisiä korttipohjia
  • tuorekelmua
  • leivinpaperia
  • silitysraudan ja -laudan.
Laita silitysrauta kuumenemaan. Irrottele valitsemastasi servetistä aivan uloin, värjätty kerros. Se on hyvin ohut, irrota varovasti, ettei paperi repeä. Yleensä serveteissä on lisäksi ainakin kaksi valkoista kerrosta, joista toinen voi olla hyvinkin hankalasti irrotettavissa.

Asettele silityslaudalle yksi arkki leivinpaperia. Sitä saa olla isohko palanen, ettet sulata vahingossa tuorekelmua lautaan kiinni. Aseta leivinpaperin päälle korttipohja, etupuoli ylöspäin.


Aseta korttipohjan päälle pala tuorekelmua. Kelmun pitää olla korttipohjaa suurempi. Varmista, että joka nurkka jää kelmun alle. Pikkurypyt ei haittaa.
Kelmun päälle aseta servetin kuvioitu kerros, päälipuoli ylöspäin. Taitokset tasoittuvat, mutta nypyläinen reuna kannattaa jättää kortin ulkopuolelle. Varmista, että servetti on haluamallasi kohdalla, ja että sekä kelmu että servetti peittävät koko kortin kannen. Onnistumisen takaamiseksi kummankin on syytä mennä reippaasti kortin reunojen yli, mutta pysyä kuitenkin leivinpaperin päällä.


Tämän komeuden päälle aseta toinen arkki leivinpaperia. Sen on syytä peittää etenkin kelmu joka kohdasta, muuten se palaa kiinni silitysrautaan.
Sitten ei muuta kuin silittämään! Keskiteholla on ihan hyvä aloittaa, jos näyttää, ettei kelmu sula korttiin kiinni, voi lämpöä nostaa aika huoleti maksimiinkin. Maksimiasetuksella (puuvillalle sopiva silityslämpö) riittää muutama huolellinen silitysveto kortin päällä.


Kun arvelet, että kelmu on sulanut, lopeta silitys ja kurkista leivinpaperien väliin. Kelmu voi olla kuuma! Jos servetti on tarttunut korttipohjaan, onnistuit! Nyt voit irrottaa leivinarkit kelmusta, pitäisi irrota helposti. Leikkaa servettiin sulanut kelmu irti kortin reunoja myöten. Halutessasi  voit siistiä kortin reunat silittämällä kortin leikkauksen jälkeen uudelleen leivinarkkien välissä. Kelmu-tekniikalla voi liimata myös yksittäisiä kuvioita korttiin, tällöinkin kelmun kannattaa kuitenkin olla koko kortin kokoinen, etteivät kelmun reunat ala hapsottaa niin helposti. Siitä jää vähän kiiltävä, aikakauslehtimäinen pinta. Silitetyn servetin päällekin voi lisätä vielä muita kuvia kelmuliimaamalla.
Alla oleva lumihiutalekortti on kuvissa esiintyvä korttipohja. Lumihiutaleet on kiinnitetty ihan erikeepperillä. Toinen kortti on tehty leimasimilla.


Kelmulla saa liimailtua melko paksujakin papereita, kuten paperitapettia kartonkiin. Kuitenkin liimattavan materiaalin tulisi olla aika sellupitoista, muoveja tai jotain sidosaineita sisältävät paperit, vaikkapa kimaltelevat askartelupaperit eivät ohuudestaan huolimatta tartu, vaan irtoavat kelmusta heti tai kohta. Hirveän ärsyttävää.

Siinäpä ohjetta, ei muuta kuin kattaustarvikehyllyn kautta kotiin seuraavalta kauppareissulta! Muistakaa irrottaa silitysraudat seinästä!

5 kommenttia:

  1. Chilit ovat itäneet. Huokasin kelmuohjeesta, että kelmutin kortit väärin. Minä olen laittanut kelmun servettikuvion päälle. Eipä ihme, että meni päin honkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö siitä ollut jo aiemmin puhetta, että mikä meni väärin...

      Poista
    2. Tein muutaman kortin eilen. Nyt meni oikein.

      Poista
  2. Mulla on niin tylsiä servettejä, että on pakko ensin käydä kaupassa! Näin jo unta näistä!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun oli inspiraatioksi näistä! :)

      Poista

Kiitos lukemisesta! Kommentit ovat myös tervetulleita! :)